Kun pääasia olikin ongelma

Seison alusvaatteisillani ja minua kiertää vieras ihminen ja arvioi. Tunnen epämukavuutta.

Tarkkaavaiset silmät porautuvat minuun, asentooni. Ihminen siinä vieressäni katsoo konkreettisesti päästä varpaisiin. Missä asennossa nilkkani ovat, holvikaareni, ovatko polvitaipeeni symmetrisesti, pakaran alalinja, suoliluun harjut, lapaluideni alakärjet jne. Mutta sitten kuulen jotain järkyttävää. ”Pää eteenpäin työntynyt”. Ja tämä toistuu joka päivä. ”Eteenpäin työntynyt pää”, minua tutkivat eri ihmiset toistavat.

Tämä kartoitettavana oleminen toistuu monena päivänä peräkkäin, kuukausi kuukauden jälkeen. Alan tottua ja tuntea nuo ihmiset, jotka tarkkailevat asentoani, pyytävät minua liikkumaan. Mutta en aio tottua tuohon eteenpäin työntyneeseen pään asentoon. Haluan siihen muutosta!

Mitä minun tulee tehdä, jotta saan pääni sinne, minne se kuuluu.

Kun pääasia onkin ongelma. Miten sen pään saa sieltä etukenosta? Missä se pään oikea asento on?

Olen yksi opiskelija muiden joukossa, meistä tulee koulutettuja hierojia. Ryhdin analysointi tai kartoitus on ensimmäinen asia, josta lähdetään liikkeelle.

Kun minua arvostellaan päin naamaa, saan kokea myös toisen järkytyksen, joka laittaa miettimään ryhtiäni. Eteenpäin kääntyneet olkapäät. Missä kasassa ja lysyssä minä oikein olen. Minä, joka olen kuullut ystäviltäni kehuja ryhdistäni. Minä, joka olen kuvitellut olevani tavallisen ryhdikäs (mitä ikinä se tarkoittaakaan) ja hyvinvoiva.

Jos aikaa miettii taaksepäin työasentojen kannalta, ne eivät todellakaan ole tukeneet hyvää ryhtiäni. Ehkä syy löytyy sieltä… Pikku hiljaa pääni on vain hilautunut etukenoon ja olkapäät kääntyneet eteenpäin. Olen aina liikkunut, mutta se ei näköjään yksistään auta.  Tai auttaa, mutta riippuu miten liikkuu. Pyöräily esimerkiksi ei suoranaisesti avaa ryhtiä (heh).

Tämä tapahtui neljä vuotta sitten. Kiinnostuin siis ryhdistä ja siihen vaikuttamismahdollisuuksista!

Opiskelujen myötä opimme mitä lihaksia tulee vahvistaa tai venyttää. Jumppamatto lattialle, käsipainot tai kuminauha käteen ja lihakset pumppaamaan tai venymään.

Kävin tuolloin pilateksessa. Olin jo rakastunut lajiin sen vuoksi, että siinä lähdettiin kehon sisältä käsin rakentamaan tukea. Hienovaraisesti opitaan käyttämään kehoa ja sen omia vahvuuksia, syviä lihaksia.

Kuntosalillakin olen aikoinaan käynyt, mutta se ei juuri nyt kiehdo minua.

Hyötyliikunta sen sijaan on aina ollut sydäntäni lähellä.

Ehkä olen peruslaiska, mutta halusin korjata omaa ryhtiäni lempeyden kautta, en rääkin.

Tässä kohtaa otin härkää sarvista ja aloin säännöllisesti treenaamaan sitä päätä oikeaan asentoon ja onnistuin siinä!

Niin kehittyi vähitellen metodi, jossa lähdetään pienistä oivalluksista, oman kehon tuntemisesta ja hallitsemisesta. Haluatko tutustua lajiin? Haluaisitko sinä palauttaa sen nuoruuden ryhdin, jota on ehkä joskus kehuttu. Minä ja jo useampi nainen voimme suositella tätä metodia.

Aluksi pidin näytetunteja lajista, jolla ei ollut vielä nimeä. Jotain piti keksiä. Yksi ystäväni ehdotti metodi Eveliina Rusia… Se nolostutti, oma nimi hyvänen aika…. Nimeksi muodostui ensin (c)Kaunis Nainen, koska jokainen nainen on kaunis, kun kantaa itsensä ryhdikkäästi. Kauneus lähtee mielestäni tavastasi kantaa itseäsi, asenteestasi ja hymystä. Halusin korostaa tunnetta, että jokainen voi tuntea itsensä kauniiksi olemalla oma itsensä juuri sellaisena kuin on.

Tänä vuonna mietin nimeä uudelleen. Tasa-arvo. Someniskavaivat. Päänsäryt. Purennan ongelmat. Ei suinkaan vain naisten juttu.

Kysyin itseltäni mitä haluan tarjota?

Ryhtiä!

Näin nimeksi valikoitui Ryhtiä! valmennus.

Rakkaudella työhöni ja tähän lajiin.

By |2018-10-31T15:05:43+00:0030.10.2018|